Samuel Kääriäinen

Asianajaja, osakas, Asianajotoimisto Dottir

Työoikeuteen erikoistunut asianajaja

Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

Edelleen Dottirin osakkaana. Tavoitteena on paitsi toimiston ja työoikeuspraktiikan kasvu, mutta ehdottomasti myös se että täällä on ihmisen hyvä olla myös viiden vuoden päästä.

Miten olet päätynyt nykyiseen tehtävääsi?

Olen jo noin 10 vuotta keskittynyt täysipäiväisesti yritysten työoikeudelliseen konsultointiin ja työnantajien edustamiseen henkilöstöliitännäisissä neuvotteluissa ja oikeudenkäynneissä – ensin työnantajaliitossa ja sitten perinteisessä suuressa liikejuridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimistossa. Siirryin Dottirille, koska halusin kokeilla omia siipiäni, olla mukana rakentamassa uutta ja jopa uudistamassa koko asianajoalaa. Haluan kehittää asianajajan ammattia ihmis- ja liiketoimintalähtöisempään suuntaan. Dottirilla on upea jengi, ja meillä on kaikilla varsin yhtenevät tavoitteet ja arvot.

Miksi koulutat?

Haluan helpottaa yritysten edustajien työtä kertomalla heille, miten ehkä monimutkaiselta vaikuttava lainsäädäntö käytännössä toimii erilaisissa tilanteissa. Haluan myös kouluttamalla ja tilaisuuksissa syntyvään keskusteluun osallistumalla auttaa ihmisiä ymmärtämään, että asianajaja voi tehdä muutakin kuin riidellä oikeudessa. Esim. auttaa välttämään turhia ja hyvin kuluttavia oikeudenkäyntejä. Eiväthän yritykset halua joutua edes sellaiseen oikeudenkäyntiin, jonka myöhemmin voittavat. On tärkeää, että yritysten edustajat aidosti ymmärtävät sovellettavan juridiikan, ja osaavat kommunikoida tekemisiään sen tuella.

Mikä sinulle on tärkeää?

Se, että nautin arjesta töissä ja kotona. Tällä hetkellä tämä onneksi toteutuu. Ei tulisi mitään, jos arki olisi kärvistelyä ja viikonloppujen ja lomien odottelua. Sekin on tietenkin tosi tärkeää minulle, että perheenjäseneni ja ystäväni voivat hyvin.

Mikä sinua ilahduttaa erityisesti juuri nyt?

Odotamme juuri ensimmäistä lastamme ja se tekee minut todella onnelliseksi.

Mikä oli unelma-ammattisi lapsena?

Taksikuski. Vaikka minulla ei ole enää vähään aikaan ollut omaa autoa, tunnustaudun autofanaatikoksi. Lapsena mietin, että mikään ei olisi niin hienoa kuin ajaa uudella Mersulla ja joku vielä maksaisi siitä.

Lempileffasi / lempikirjasi / mitä musiikkia kuuntelet mieluiten?

Leffa: Pulp Fiction. Kirja: Thinking, Fast and Slow (Daniel Kahneman). Musiikki: tähän voisi listata vaikka miten paljon, mutta sanotaan Kendrick Lamar ja ihan erityisesti albumi Damn.